kaukaa ja läheltä, vaikka ihan Helsingin Hämeentieltä
Työyhteenliittymä fragor.fi toimii Helsingissä. Toki muualta maailmasta tehdään juttuja, kunhan käsky käy.
Suomen Turussa pohdittiin elo-syyskuun vaihteessa paikallista sopimista ja siihen liittyviä myyttejä. Raportoinnin katselukulma oli kunta-alan työntekijöiden suunnasta.
EU-parlamentissa Strasbourgissa käsiteltiin Unkarin venkoilua ja väärinkäytöksiä. Suomi-meppi Petri Sarvamaa oli miedon tyytyväinen, että EU puuttuu viimein pustan poikien hämäriin puuhiin.
Liukastumisia ja muuta vahinkoa voi torjua suojavälineillä. Terminaalien työsuojeluasioissa Kaukokiidolla on välineenä myös oma kännykkä, jolla voi tehdä turvallisuushavaintoja Turvatonniin. Videolla samaa asiaa työsuojeluvaltuutettu Antti Hongiston kertomana.
Suomen Turun Aurajoen ylitystä pääsee kokeilemaan myös Turun ainoalla varmasti toimivalla joukkoliikennevälineellä kaupunkilossi Förillä.
Korona-ajan loppupuolella (2021-22) lentävän reportterin töppöset olivat laskeutuneet Ruotsin länsirannikolle: Göteborgin satama on Pohjolan suurin tai toiseksi suurin, mutta ainakin paljon isompi kuin Vuosaaren satama. Göteborgista pääsee myös kätevästi Osloon ihmettelemään Norjan kirjepostin jakelua. Norjassa kirjepostin vähentyminen on korvautunut korona-ajan aiheuttaman pakettien määrän kasvuna.
Ruotsissa on siipi maassa kun kansalliskeksien tekijä Göteborgs Kex muuttaa Latvian Riikaan. Göteborgin naapurissa lopettavan tehtaan pääluottamusmies kertoo työntekijöiden tunnelmista.
Ennen koronariesaa kävimme Argentiinan syksyssä (Suomen keväässä) työskentelee myös suomalaisia insinöörejä. Sellu- ja teollisuusaiheiden lisäksi matkalla kurkistettiin myös kulttuuripaikkaan, "Pohjolan taloon" Buenos Airesissa.
Helsingin kaupunkisuunnittelun ylin virkamies Ville Lehmuskoski on koulutukseltaan diplomi-insinööri, kun aikaisemmat kaupunkiympäristön
toimialajohtajat ovat olleet arkkitehteja. Mitä helsinkiläisillä on odotettavissa hänen (insinööri)visioissaan.
Paltan (Palvelualan työnanatajat) toimitusjohtaja Tuomas Aarto ei jätä sanomaan epäselväksi: globaalit työmarkkinat vaativat myös Suomessa uudistuksia, varsinkin paikallista sopimista. Muuten nykyisen TES-järjestelmän voi heittää ikkunasta ulos.
Itsestään ajavat autot ja itsekseen liikkuvat laivat olisi kiva nähdä vielä eläessään. Mutta nämä sci-fi-kuvitelmat ja ilman miehistöä seilaavat laivateivät realisoidu lähivuosina merenkulussa.
Juuri kun koronosta selvittiin, Putinin Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Nousukausi jäi vähän lyhyeksi kahden ongelma-ajan väliin. Suomen Pankin Meri Obstbaum ennustaa, että saamme vanhat ongelmat uusien lisäksi.
Sote - tuo ystäväni 17 vuoden ajalta - on maalissa. Tämä on pitkällisen sote-seurannan viimeinen juttu, jossa käsitellään hankkeen kulkua ja tuloksia.
Selvää sotea ->
Sote-uudistuksen toistuvasta kompastelutaipaleesta ovat eduskuntapuolueet viisastuneet. Nyt ne eivät yritä ajaa kiireellä läpi isoa sosiaaliturvauudistusta (sotu, yhden kirjaimen ero!). Sotu-uudistuksen valmistelu on annettu 04/2020 parlamentaariseen työryhmään. Komitean työ on valmistumassa 2027. Kelan pääjohtaja Outi Antila tietää sekä sote- että sotu-uudistuksesta.
Sosiaaliturvan uudistamisen alkutahteja on lyömässä Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hän kertoo samalla vanhempainuudistuksesta, 1+7+7 se olla pitää elokuun 2022 jälkeen.
Tai maapallon - tai ainakin Euroopan - ympäristöasiaa voi ajaa Euroopan parlamentissa. Suomi-meppien näkemyksiä reilusta vihreästä siirtymästä.
Kaupungistuminen on koko maailmaa käsittävä suuntaus. Väestökehityksen ja muuttoliikkeen asiantuntija Timo Aro on tutkinut väitöskirjassaan Suomen kaupungistumista aikavälillä 1880 - 2000. Meilläkin kaupungistuminen on pääsuunta, jota hän tää koko maan etuna. Väestötappion kourissa kärvisteleviltä seutukunnilta hän kaipaa pitovoimaa. Porilaisena hän tähdentää itseen uskovan asenteen merkitystä, murrr!
Ulkomailta juttuja on vuoltu idässä ja lännessä, kaukana ja ihan lähellä, Espoossa. Näkökulma on useimmiten suomalaisen tekijän. Kaikkia kyllä kuullaan. Mutta työ ja tekijät ovat kiinnostavampia kuin pääoma ja sijoittajat.
Ilmastonmuutoksestakin on tehty juttua,talvikunnossapidon näkökulmasta.
Lähipiirin - ystävien ja omaisten - tuotteistamisen ansiosta fragor.fi:n
osaaminen kattaa ison osan elämän kirjosta (videoklippien kuvaaminen sekä äänitys ja äänenkäsittely, koodaaminen, tietotekniikan sovellukset ja tietäminen kohdusta hautaan).
Nigerian naapurissa Kamerunissa ei paljon naurata, sillä ranskankielisen enemmistön ja englanninkielisen vähemmistön välienselvittelyn takia maasta on paennut jo puoli miljoonaa ihmistä viime vuosina. Puolueetomalla rauhanvälittäjällä on työtä yllin kyllin
Maailmalta muuta: Oululaisestakin voi tulla chileläinen - kun kolme kertaa lähtee. Ja suomalais-chileläisessä perheessä insinööriys periytyy isältä pojalle. Iranin valkoisista työsopimuksista, ja vähän logiikastakin.Kotimaasta lisää: laiton kabotaasi uhkaa viedä suomalaisilta rekkakuskeilta työt. Bussia voi tulla kuljettamaan pääkaupukinseudulle maailman toiselta puolen, jos kaipaa rauhaa.
Fragorin toimituksellinen sivistys edelleen on sen verran syvää (toisin kuin
HeSan nuorilla mansentuoksuisilla journalistivirtuooseilla), että
perusasioita ei sekoiteta: Hämeentie on Helsingissä, Hämeenkatu on Tampereella.
Viestitellään.
Anna Berghäll
Helsinki
+ 358 400 856 873
Jaakko Takalainen
Helsinki
+358 50 324 64 97